Vertaisin jumalaan
miestä
tai, jos kohtalo
sallii, jumalaa korkeampaan,
kun hän vierelläsi
istuen näkee katseesi,
kuulee
naurusi,
suloisen
naurusi,
joka pehmeästi tappaa.
Kun näen sinut, Lesbia,
ei muuta jää
* * *
Kieleni kangistuu,
polveni pettävät,
liekkini lepattaa,
korvissa jyskyttää iso ääni.
Silmiini syttyy pimeys
yön.
Tuo keveys, Catullus,
on turmiosi.
Riemuiten kierit
aineettomassa unessa.
Jo muinoin kuninkaat ja
kaupungit hautautuivat
siihen
syliin.