Kuka kestää katsella, kuka kärsii enää
Mamurran röyhkeyttä, ahneutta, pelihimoa?
Hän on pannut taskuunsa Gallian aarteet,
hän on käynyt putsaamassa Britanniankin.
Haureellinen Caesar, sinä sallit tällaisen?
 
Ja nyt tämä ahne ja ylpeä ihminen
juoksee sänkykamareissa kuin parempikin Adonis,
kuin kyyhkyläinen.
Haureellinen Caesar, sinä sallit tällaisen?
 
Tämänkö takia, harvinainen kenraali,
matkasit maailman läntisimpään saareen?
Nyt puhki naitu kenraali Mamurra
syö kaksi-kolmekymmentä miljoonaa sestertiusta.
Vieläkö sallivuus sallii tätä enemmän?
Eikö tämä riittäisi himoon ja ahneuteen?
 
Ensin hän hävitti isänsä perinnön,
seuraavaksi meni Pontoksesta tuotu saalis,
sitten hän teki selvän Iberian virtojen kullasta.
Hän on gallien kauhu. Häntä pelkää Britannia.
 
Miksi, Caesar, suojelet tällaista tyyppiä,
joka on etevä vain hävittämään varoja?
Tätäkö varten te, kaupunkimme korkeimmat,
käänsitte ylösalaisin meidän maailmamme?

Quis hoc potest videre, quis potest pati,
nisi impudicus et vorax et aleo,
Mamurram habere quod Comata Gallia
habebat uncti et ultima Britannia?
cinaede Romule haec videbis et feres?
et ille nunc superbus et superfluens
perambulabit omnium cubilia,
ut albulus columbus aut Adoneus?
cinaede Romule, haec videbis et feres?
es impudicus et vorax et aleo.
eone nomine, imperator unice,
fuisti in ultima occidentis insula,
ut ista vestra diffututa mentula
ducenties comesset aut trecenties?
quid est alid sinistra liberalitas?
parum expatrauit an parum elluatus est?
paterna prima lancinata sunt bona,
secunda praeda Pontica, inde tertia
Hibera, quam scit amnis aurifer Tagus:
nunc Galliae timetur et Britanniae.
quid hunc malum fouetis? aut quid hic potest
nisi uncta devorare patrimonia?
eone nomine urbis opulentissime
socer generque, perdidistis omnia?