Pison alaiset ovat surkeaa sakkia,
vaikka onhan tyhjää reppua näppärä kantaa.
 
Arvoisa Veranius ja parahin Fabullus,
miten teidän kävi? Koituiko Pison hyväkkäästä
kuin kylmää ja puutetta?
Saitteko kirjoihinne vaatimatontakaan voittoa
vai menikö pakkasen puolelle, kuten minulla?
 
Kun Memmius oli preetori, sain perseelleni,
ja perseeseeni. Kai teille kävi Pison porukassa
yhtä karvaisesti? Rooman poikien kohtalo
on roomalainen kulli. Teidän tapauksessanne
se oli ylhäinen.
 
Kiroukset teille kaikilta jumalilta, te
Remuksen ja Romuluksen nimiin tulleet tahrat.

Pisonis comites, cohors inanis,
aptis sarcinulis et expeditis,
Verani optime tuque mi Fabulle,
quid rerum geritis? Satisne cum isto
vappa frigoraque et famem tulistis?
Ecquidnam in tabulis patet lucelli
expensum, ut mihi, qui meum secutus
praetorem refero datum lucello?
O Memmi, bene me ac diu supinum
tota ista trabe lentus irrumasti.
Sed, quantum video, pari fuistis
casu: nam nihilo minore verpa
farti estis. Pete nobiles amicos!
At vobis mala multa di deaeque
dent, opprobria Romuli Remique.